Kirjoitin tämän muistiinpanoihini ja päätin julkaistakin yllättävän pitkään työstettyäni opastavaakin kannanottoani oltua kesken jonkinlainen keskustelu näiden ikään kuin mielikuvitustani olevien usein suurestikin pitämienikin eräänlaisten naisseuralaisten kanssa jotka nyt varsinkin kerta kun eilen päätin että minulle tuli ero enkelivaimoistani…
Aivan muuten. Tosiaan. Enkeleistä? Parempi kuin tämä jokin brittipoliitikko vaimonani. Ehkä ne enkeleet vielä sulattelevat tämän jotenkin sopivasti ketään satuttamatta kovinkaan hanakasti ainakaan. Tuskinpa. Oikeastaan asia on periaatteellinen eikä minusta kuuluisikaan teille yhtään tietenkään mutta jäi tähän lisäselvitykseksi ehkä homma vielä etenee siihen pisteeseensä että saan niiltä paljon rahaa ja seksiä kuten ennenvanhaan?
Jos enkeli lentää kahdesti taakse taivaan kuuleeko kukaan kun…?
Eh-heh… No kuitenkin…
Eh, teksti meni näin.
Eh-heh…? Miks täytyy olla tollanen.
Silleen helvetisti vääryydessä mukana ja noin sairaan hyväuskoinen silleen että tuntuu todella pahalta kun näiden lapsellinen onni riemuineen on aina pian täysin pilalla.
Kuten kun faija olevinaan silleen fiksuna kun mietti kuinka nokkela peto näyttää hienon tempun poikaselle joka varmasti tulee tätä ihailemaan, ja siis esitteli että otetaan Amin pyydystämä sisilisko lemmikiksi ja laitetaan se laatikkoon – se kuoli hyvin äkkiä olisko faija epäillyt että liikaan paahteeseen mulla on nyt ollut aivan kauheat sydämentuskat tämän takia jo tyyliin pari viikkoa eikä meinaa edes silleen käydä vihaiseksi näille jotka yleensä ovat tunkemassa kaiken hienotunteisen ja herkkäsieluisen väliin väittämään omaa paskaansa. Aivan helvetin hirveältä tuntuu miten faijan lapsellinen riemukas onni tietty siinä kovia kokeneena ja kun miettii että kaikki nämä hyväuskoisesti olettavat olevan mitenkään mahdollista käyvän edes siedettävästi liittyen kuinka oikeastaan täysin kaikki pohjimmiltaan toivovat kaiken päättyvän kaikille hyvin, vaikka minä ja monet muut kyllä aika helvetin varmaan tulevat säälimättömän armottomasti kostamaan erityisesti raiskauksia joita kaikki pyhät ovat kokeneet lapsuudesta tai mistä tahansa muusta alkuvaiheesta lähtien ja loppuun saakka silkkana enemmistön lystinpitona ja mielestään vastaavina ovelan pedon poikasilleen näytettävinä riemukkaina temppuina enimmäkseen heidän vissiinkin tahtoen esitellä kuinka ne hienoimmatkin olennot saadaan ymmärtämään heistä kovasti ovelampien alhaisten houkkien tavanmukaiset haittapiirteet perusteineen vissiin viimeistään yleensä väistämättömiin kostoihinsa liittyen ellei vain jaloimpienkin valtavat tappiot kaikkien saastaisten toimesta joilta kyseisinä kostoinaan käsittävät myös sen kuinka mitenkään määrittyvät suhteessa kehenkään tai minkäänlaisiin olosuhteisiin tekijöineen heidän ominaisimmillaan pitäen erityisesti kaikkea menestyvää eniten syyllisenä omiin häviäjien asemiinsa ollen todellakin mahdottomankin yleistä näiltä alhaisilta elämän pettureilta tekoineen suuresti korostaa kuinka jalouden mahtavat piirteet tekevät heistä itseistään vähäisenoloisia ja kuinka kaiken kunniallisten uskomattoman loistokkuuden rinnalla heidän katalat ja häijy kiero petollisuutensa kaikkine moukkamaisine typeryyksineen vaikuttaa kuin tarkoitetusti niin kovin likaiselta silkassa saastaisuudessaan verrata nyt ylhäistä pyhää mihinkään elämän petturien vääryydelliseen ja haitalliseen kaukaa tuomittuun rumuuteen ja täysin halpamaiseen kieroon vääristelevään keinoiltansa täysin kaihtamattomaan suorastaan hirveään sairauteensa – minkään koskaan tahattomasti voivan onnistua saastaista vääryyttä ymmärtää minään hienona tai muuna ylhäisenkaltaisena oikeastaan lopullisen pahuuden erottuen vääristellystä heittiöiden halpamaisesta lokaamastaan saastasta täysin ominaisinta laatuaan kuitenkaan harvan ymmärtäen todellisinta jaloa oikeudenmukaista julmuuttaan vastoin katalien pyhään suuntaamaa itseiksensä jokaisen pakottamista kuin kaiken vääryyksiin pakottamalla heidän itsejensä arvo mitenkään koskaan tosiasiassa voisi lainkaan kasvaa kenenkään kostojen tai minkään armottoman seurauksen perusteilla tosiaan silti saastuttaen vakavasti kaikkkea silloista olevaa kuin voisikaan mikään siunattu hetki lyödä takaisin kaiken hienon tärvelleitä moukkia, sanottaen saastaisine halpamaisine hupakoiden siisteyksineen kuinka ovat käsittäneet vähäisyytensä herraan nähden tällä tietenkin omaa arvoansa korottaen poikkeuksellisen huomattavasti vastoin ominta itseään olemalla erityisen tahallisesti halpamaisia ominta laatuaan kuitenkaan käymättä katalin tavoin viiltämään terävää reunaa omimman vastoin itsensä leikkaamansa riekaleen sanottaen kuitenkin räsäyksen kiehtovan vaikeimman kautta työstetyn takiansa kielletyn toimen petollisinta itseään… Kuten olimme juuri määrittämässä… Sanotaankin… Eittämättä…
Tiedetään siis tämä vahvasti myötäeletty ja yhä uudestaan havainnoitu ihmispedon lapsellinen riemukas onni vastoin inhimillisimpien, nykyolevaisuuksissa jalonkaltaisten asioiden tullessa kyseeseen, – kovasti kuin aina hyväuskoisten ja toiveikkaiden odotusten saattelemaa katalaa julmaa petturuutta, näineen tämä useista kovin laadukas ja muutenkin arvostettava olevinaan pyhänomainen sanoisinko hieman varomaton kiltteys monesti luottavaisena ymmärrettyihin perustavanlaatuisiin itseänsä kaikkea huoletonta tukeviin kaikissa hyvissä olosuhteissa ilmeneviin korkeamman hengen ominaisuuksiin jalonkaltaisin periaattein tuetusti vastoin itseään kaikkea halpamaista ja turhaa, sekä yhä edelleen kuin vain oikeinta tietoa mitattaessa mitään todellisinta lopullisinta saavutettavaa kenenkään arvoisensa tavoitellessa, näiden kurjien pahimmillaan toden teolla kavahtaen missään asetelmassa vertautumista yhteenkään kauniiseen tai oikeamieliseen saati mihinkään pyhää ymmärtävään toden totuuden kirkkaudessa edes itsejensä arveltavaksi saati sitten kaltaistensa taikka vakavasti hienompienkaan todistaessa heidän parkojen houkkien parhaimmillaan säälittävänä arvottomana juonenaan tosiaan useimmiten vaikuttaen todellakin olevan pakottaa näitä tietämiänsä jalompia kaltaisikseen kostamaan saastaisia vääryyksiä alhaisimmillaan näiden vähäisten haluten kovasti päästä näyttämään tovereilleen kuinka jokainen on lopulta juuri niin saastainen kuin vain mitenkään voisi kukaan heidän odottaa pahimmillaan saastuvan, näiden viattomimpien silkkaa ominaista paremmuuttaan nämä sairaat kokevat nöyryyttävän heitä pelkästään olemalla ja kaikkea auttamista tai todellista hyväntahtoisuutta vastaan käyneinä alhaisuuteen pakottamiselle omistautuneina kaikkine kierouksineen sietämättömät ja surkeat tarkoituksensa varmaankin täysin aina itseiltäänkin kätkeneinä tosiaan erityisen salaa sekä kaikkea merkitystä ja jokaista toimeansa vääristellen monesti väärinmieltämillään kunniallisuuksilla perustellen katalasti jokaista myötämielistä harhaanjohtaen jokaisella heikkoudella alkuperäisen juonen oltua pitkälleviety jo ennen ominta itseään kuten on helppoa tarkasti asiaa käsitellessä kenen tahansa ymmärtää – tiedänkin yhä henkilökohtaisemmin koetusti liittyen näihin jatkuvasti vahingoniloisuuttaan virnuileviin mitäänsanomattomuudessaan hämmästyttäviin pölvästehin jotka ymmärryksensä täysin tärviölle turmelleina tyhjäpäisinä typeryksinä silkan ilkikurisuutensa mitenkään hieman järjissään pitäminä irvailijoina tosiaan tarkasti tiedetysti uhrinsakin kuten myös vielä pahemmin itsensä ja kaikki läheisensä sekä jokaisen ymmärtäjän saattelevat luonnollista vaistoaan vastaan jokaikisen käyneenä tiedon piiriin osoitettujen kaikkien lainkaan menestyvien ja jalonkaltaisten eläväisimpien pyhien ominta itseään sortamaan vääryyksin pahantekoon tätä toimittavan lopullisen ja kestämättömän alkuperäisimmän toden pahuuden kaikkea heikkoa hyvänään pitäen kaikkialla jokaista sairautta kylväen; kuin vain minua halventaakseen…? Oikeastaan. Sanomattakin.