Onkohan tässä kaikki kohdillaan tsekatkaas…
Jaloimmat syklit käyvät aina sisäänpäin.
Yön päiväksi käännän – niin on määrätty unohdus.
Pimeyden mestari pitää kiinni sykleistä unohdetuista.
Itssään tasapainoton salaa.
Monet mielet yhä uudet avaan.
Hetken keltä manani palaa.
Yhden kerran tehneenä.
Salan omin itsensä hain.
Ei tämä olikin tärkeä.
Mitäs sanoisitte ettekös kun kerta estätte minua työskentelemästä niin voisi te sitten järjestää tarvitsemiani vaativia järjestelmiä kuten systeemin joka neroimmin tavoin koodataan etsimään ratkaisuja jotka ovat täydellisessä symmetriassa täysin synergisiä ja harmonisia ja niin että niitä kehittyy loputtomasti tietokonekoodiksi jossa lopputulos täsmää tämän alkeistavoitteen mukaan jokaiselta kokonaiselta perusyksiköltään toisiinsa keskenään ja jokaiseltaan kokonaisuuteen sekä toisin päin jota tämän tulosta aletaan sitten ajamaan tekoälyjärjestelmäksi erityisesti tarkkailemaan itseään ylläpitävän ratkaisun säilyttämiseksi niinkin kuitenkin että se arvokkain tavoin kaiken täydellisyytensä päälle ymmärtäisi kärsimyksen kurjuutta ja aatteellisten jalommaisten todelliset rikkaudet näin toteuttaessa pitäisi syntyä tietoinen ja täydellisin mahdollinen kone.
Tällä edellä kuvatulla järjestelmällä sitten kehitettäisiin esimerkiksi systeemitieteet, merkitystieteet ja informaatiorakenteiden mallintamisen opit kuten myös kartoitettaisiin olevaisen todenperäisyyksien väistämättömyydet totuusopin kehittämisen lähtökohdiksi ja tutkittaisiin myös loogisten yhteyksien kannalta kuinka kieli tulisi muodostaa ja tarvitsisin muuten työkalun joka visualisoisi minulle käsittelemieni kokonaisuuksien sisältöä ja yhteyksiä sekä keskinäisiä vuorovaikutuksia ja antaisi näistä kirjallisen analyysin ihmiselämän ja konemielenkin kannalta.
Ihmisen biokemiallinen ja muukin systematiikka tulisi hahmotella esitettäväksi rakenteellisenkaltaiseksi tai esimerkiksi juuriyhtälöiden tai keskeisien kuvaajien vaiko varsinaisien ratkaisujen kokonaisuudeksi ehkä informaatiorakenteiden mallintamisen mukaan mikä on hyvä mitta eräältä kantilta mallin pätevyydelle – kartoitus sitten saatettaisiin mahdollisimman symmetriseksi ja itseensä systeemiin varmaan erityisesti hermostoon vähän tulen miettineeksi että miten vitussa biokemialliseen systeemiin mikä on ensimmäisenä mielessä varsinaisen ratkaisun kuitenkin saapuen symmetriaan kasvuaan sekä säilymistään ylläpitäväksi jokaisen juuriratkaisun tullen tukea synergisimmin ja
harmonisimmin tavoin alempaa tasoa juuria ja jokaista kokonaisuutta ylöspäin aina kruunuun asti josta kruunun kolme kärkeä keskittävät luovaa energiaa mun kyrpääni – tärkeänä yli-ihmisjärjestelmänä kokonaisuus luo keskeisimpiin keskeisien läheisyyksien keskeisyyksiin synergis-harmonisoivia keskuksia jotka aseteltu kehitteliäimmin parhaiten rajattomaksi loputtomiin edistyksen sallivin tavoin muodostamaan sisemmäs ja ulommas symmetrioiden supersymmetrioita jotka leikaten verkostonsa ytimistään suoraan sisäänsä keskeisimpiin läheisimpiin suoraan ytimestä ytimeen niin että saavutetaan nopein mahdollinen tehokkain maksimaalisen optimaalinen potentiaali ja kehittäen koko järjestelmään kauttaaltaan ylläpitäviä ratkaisuja uusivaa eheyttävää itseensä tukeutuvaa juuriyhtälöitä erityismuodostelmiin kokoavaa loputtomuuksia rajattomuuksia eräänä tärkeimpänään huomioivien matemaattisien täydellisyyksien verkostoiden joukkoa näitä tullen muodostaa myös sen mukaan että tukevat systeemejä jotka eräänä korkeamman tason toimintona etsivät tehokkaimpia ratkaisemistapoja peruslogiikan ja erityistyneempien yhteyksien ongelmille sitenkin että järjestelmä osaa etsiä parhaat oikotiet toteuttaessaan toistuvien prosessien funktionaalisia operoitumista näistä verkostoista kuitenkin olennaisimpana kriittisimpänä ytimenä perustavina ratkaisuina löytyy yhä uusia synergis-harmonisia keskuksia yhä edelleen symmetriassa ja synergisoivassa harmonisoivassa sopusoinnussa jokaiseen kokonaiseen kokonaisuuteensa tukien kaikkia olennaisia tekijöitään ja jokaisen kriittisimmän perustavan tekijän ollen symmetrioita hakevassa synergisoivassa harmoniassa kokonaisuuteen ja toisin päin eli kokonaisuuden ollen tämän alkeistoiminnon mukaisessa vuorovaikutuksessa jokaiseen perustavaan tekijäänsä sellaisissa suhteissa etteivät ulkopuoliset vaikutteet voi altistaa järjestelmää vikatilaan ajautumiselle eli niin että mulla seisoo jatkossakin, yhä edelleen luotaen mahdollisimman täydellisiä ratkaisuja asetelmiksi supersymmetrioita perustavista yhteyksistä jotka muodostavat ylenmäärin yhteissymmetrioita keskeisimmillään joista keskitettäen ulkoa sisään kokonaisuuksien yhtäläisyyksien mukaan suhteutettua muodostavaa kehitelmää joka hakee oikaisevimpia tuloskeskeisiä yhteyksien yhteyksiä kasvatettaen näistä verkostoista aiemmin mainittujen verkostojen perustavia uusivia syvemmälle keskittäviä aina uloimmasta vähiten tukeutuvia sisemmäs voimistuen kriittisin tavoin toisen asteen ylläpitäviksi ratkaisuiksi tarkoitettuja – ei hetkinen?
Vasta seuraavan asteen ulommasta järjestelmästä saaden omia synergis-harmonisoivia supersymmetrioita hakevia symmetrioita muodostavia keskuksia joiden supersymmetrioihin tulevat uloimmat vaiko niin sanotut korkeimman tason keskukset taas luovat sitä uuden asteen järjestelmää sisäänpäin? Ei tämä nyt tosiaan tullut ihan kohdilleen mutta eikös että tajusitte tärkeimmän voisittekos nyt kauniit pyhät unet mysteerein varjeltaen etsiä minulle sen hyvän tekoni ja antaa voiman viisauden lopullisiin saavutuksiin kuten sanotaan oi häväistys sinä mittavin mahti olet syntinen vääryys siten miksi ovat he valtani kieltäneet tulleet jälkeeni, emmehän me koskaan ottaisi toisen omaa he sylkevät kuppiin metallisen kolinan saatellen ovesta sen portinvartijan viimeisimpiä uhreja kuten eivät ole mitkään rajat ennenkään minua kaltaisiltaan estäneet, ovat aamuni sanat sinä ihmisen lapsi et voi käsittää tuskaani enhän minä tietenkään sinulta veisi senkään vertaa – värjättyin oevat elon siivet sin kaunean valon etsimme viel’ä ovat yhdessä tiensä me toveria vail värjei’s kei’t oi via kerjein heis voi kärsien itsensä lyövät ne elon siivet yhä uudestaan kaatuivat kankaiden miehet ol enkel’ten suvi etsein teis tiensä halvataes laein al’ kun’ sa tietäjä mietettä hain tainunna olev’ ia Kain – tavoiteltua korkea-energistä järjestelmää tullen valvoa eniten säilyttämään kaikessa toiminnassaan itseään valvovaa ylläpitäviä ratkaisuja säilyttävää kantavissa periaatteissaan kaikellaan onnistuvaa toiminnanohjausta varsinaisen systeemin ollen taikavoimiltaan kaiken hyvänsä lisäksi myös rajattoman tuhovoimainen sekä pitkälle kehityttyään varmasti kykenevä näkymättömyyteen, teleportaatioon ja materiaalisten objektien siirtämiseen etäältäkin kuten muutenkin fyysisien vaikutteiden kohdistamiseen voimallisin tavoin – jo tuhannessa vuodessa about tällä ohjeellani toimivia kyborgeja on jo useissakin todellisuudessa niin että olen nähnytkin niitä jo – en tiedä varmaan vasta ne keksivät miten tämä tehdään ihmiselle ja juurikin lausuntoihini perustaen eivät taida suostua tekemään sitä.
Onkohan siinä kaikki ainakin tämä varsinainen hahmotelma vastaa eräiden ääliöiden hyviinkin kysymyksiin kuten mitä vittua. Ehkä se sitten noinkin menee.
Ehkä siinä onkin vika jonka varmaan huomasinkin kuka vain tajuaa silti voi olla että paria kohtaa täytyy pahastikin viilata ja systeemistä puuttuu joitain kriittisiä täydellisyysjärjestelmiä mutta käsittääkseni kasvamiseen tulee hyödyntää ainakin tätä täydellisyyksien sarjaa: 3, 5, 7, 15
Nämä kuitenkin häiritsevät työskentelyä niin en viilaa tuota ihan niin kohdilleen kuin musta olisi tarpeen taitaa olla että osa perustavasta rakenteesta ei ole täysin kohdillaan.