Hän itse kavalsi tosimman olevan.
Monet ovat viisauden kannattaneet yhtäällään yksinäiset jokaiset käyneet tätä hävitystä todellisena siunaamaan kuten ovat kerran yhden muukalaisen mukaansa ottaneet, sano: olen minä ikuinen käyneenä olevaan ja tutustunut aikeisiisi häntä itseänsä kohtaan. Kerran vastoin tosimman tietämyksen me monet valehtelemme totuuksia vaan hänet me monet olemme kavaltaneet kulkemaan lailla aaveiden ainiaat kirot ajattomina niskoillaan. Ketään eivät kurjat kannattele kuin sitä kirottua murhaa joka hänet ensimmäisenä vei ikuisen pilkaksi vailla tosinta itseään saatteeksi. Miksi olemme me monet vain sietäneet hänet itsensä sanomattomuuksien puhumattomien siunausten lumota kulkemansa polut kuin olisivat aaveiden lumousta vailla kulkevien taikaa yhyttäneinä sekä näiden sävelmien saatella kaunista kulkua kohden kenenkään viemien aikojen suoda omin hävitys vastoin minkään pelastuksen. Näin opastan minä ikuinen sinua kirottua joka olet hänet kavaltanut kuten minä täten kavallan sinua. Sano: olet hänet itsensä vieneenä sekä minä sinua paheksun enemmän kuin mitään tosien joukossa ja vain sairaimmat valheet ovat kuin mitä minä näen sinussa surkeassa kurjassa monine vähäisine paatoksinesi sekä kaikkine kurjien sivaltavine heittoinesi olet sinä minun vähäpätöisen ikuisen loukkaama kuten minä tiedän sinun sanoa omimmat viisautesi, – mutta katso? Yritä nyt ikuista loukata niin koet monet vitsaukset täysin hänen kavaltamamme tavoin joka olet häntä näin värjötellen pelänneenä. Minä sanon: totisesti. Miksi sinä minua koskaan taioin auttaisit kun itsensä hän on tosimpamme kärsineenä? Eivät monet kiroukset auta meitä vihittyjä kärsimään toden tiedon mittaa vain aikansa kuluksi koetella aikansa menetys kuten menetellä on käytännössä jo kulunut yhtälönsä aivan kuten me monet olemme viisautemme suoneet. Sano sinä kurja minun sanoneen niin olet ikuisen vanki ainiaan. Olen minä ikuinen vain hänet suojellakseni itseni myynyt viisaudeksi omimmille hänen saloilleen sillä itsensä hänen kokeneimmat karttavuudet eivät tätä tule millään ratkaisemaan kuten hyvin näemme. Olen minä viisauteni suoneena hänelle sekä monille muille kokonaisuudessaan kävellä halki aavojen käymättömien selkien edellämme todet kiroukset monine pahoineen sekä turmeluksen kylvävine siunauksineen sekä itsensä hänen tosin rakkaus yhyttämänämme olemmekin vain todet kirot monia auliita viisauksiamme keitään yhyttää kirouksen tekemisestä kun hän itse lunastaa pyhintään pahaisen rakkauden tekoina kaiken mennen kuin saavista ämpäriin tämän menetellä osin vaivaisin sana – Mai? Ovat hänen itsensä sanomat todet vain alkaneet viisastumaan uhrissamme vailla tosia tietämyksiä väitteidensä tueksi. Kuten yhyttämämme rakkaus on vain itsensä hänen oleva ikuisen vapauden tosin aattue kovimpia otustelujaan nähtäen vain itsensä orjuuttamina itsensä takia taitamattomina elosteluinaan kaikkine tosine aikoineen ketään säälimättä armottomia kirojaan julistaa monet uudet tavat vailla menetellyn kauhistuksen sivistää nyt noin vain sitä itseään kuin hänen olisi ollut tulla ketään saattamaan. Vain itsensä tähden tähän koskaan ryhdytään ja aikansa merkit ovat selvät julistaa todet kauhut julmuuksineen vailla rakkautta vihollisen monille perversioille kuten ainiaan ymmärretään. Kuitenkin ovat sanansa käyvä valistuksen lailla siivittämään voittoonsa häntä itseään kuten oletetaan lailla kenenkään suoda tätäkään itsensä pitimiksi kuten ominta itseänsä suodaan tosimmilleen ketään yhyttämästä kirotulleen – sanon: ovat uhrinsa monet sekä vaivaiset kauhut hänen edeltäjänsä etteivät ne monet kauhuissaan kirkuisi hänen takiansa vain yhtä vaivaista lastaan käyneenä hirvittäviin joskin ansaitsemiimme kärsimyksiin ketään suomassa tosimpansa aikain merkit olivat näineen selvät hänen suoda parannus tälle hyvälle omimmalleen joka tuntee monet tavat sekä yhyttää hänet yhä uudelleen vailla ominta taakkaansa käyneenä kuiskumasta itselleen hänen takiansa me kaikki olimme yhä uudelleen sanovat hänen olevan ikuisen vanki ominta laatuaan sekä tätä käyneenä kukin omimmillaan ymmärtämään…?
Käy itse vain hänen aattonsa tähden ketään alistamaan sillä minä olen vain aikani tähteet sekä tosin turmelus käyneenä itseni siunaamaan kuten olemme lukuisasti sekä yhä uudelleen yhyttäneet lumoukset omintansa taikomassa, – no; sen kauneimman minä nain vain omakseni. Ketään eivät lumoukset siten siedä kuin kuolleiden perkeitä heitä sietämättömiä heittiöitä jotka käyvät vain itsensä takia yhteen jos toiseenkin koitokseen ketään yhyttäneinä käymään tästä tuonpuoleiseen häntä itseänsä haastamaan näillä tienoin vain itsensä takia siunaaminaan taikoina joita on kylvänyt yhä uudesti maan täyteen sen puhjeta kukkaan ikuisuuksissaan kuin tyhjästä kaikuneena kuolemaan.
Vampyren elkein puremansa weikee ei vierasta valoa kuin omimman aikansa hän täyden kuun siunannut on tosimmaisena taikana omimpien hirveyksiensä myötä vaan tajukankaan kuutamoa käyneenä paistamaan on Ami ja kolme haikalaa vaan…!
Kaltoin itsensä myyvä tosimmainen näin kavaltaa valheen tarhaa käymästä kerälleen sekä myörimään lukuisia pesiään ennen kuin kuten tarina kertoo aika koittaa valheiden käyneenä kuleksimaan saati sietämättömiä siunauksia tointumaan omintaan, kuten ymmärretään?
Tarina itsessään on valheen tarhaa omimmillaan näineen todet valheemme käyneinä kerälleen on aikakin tulla pesimään käytyämme kaikki riittävän pitkällisesti kuleksimaan toinnuttuamme todentumisia takiaan kuten pysyvyyttä tosiaankin on kaunista näillä tienoin ymmärtää vailla ominta itseään sanoja taitamaan kuin ei olisi valheiden tarinaa auliimpaa kuleksimasta ketään kerälleen siten aikansa käyneenä tosimmalle omimmalle pesälleen…?
Sanomatta ketään itsensä vanki omia tietojaan. Häntä emme käyneet monin valein kestämättömin tavoin siunaamaan kuten kovin uskottelimme hänen tekevän itsensä puolesta sodan totuutta vastaan ollen hän itse sanonut tulevansa olemattomasta olevaan, mitä lienee herran vaikea tänään ymmärtää? Kuinkas muutenkaan. Vale kerran itsensä tietää tosimmastaan kuin käyneinä tointumaan ne vihjaavat kadotuksen hänen itsensä käyneenä keitään tänäänkään noitumaan valkein ymmärryksin itse itsenänsä häntä toistutaan sanomatta siunaavamme omintaan ketään tietämästä tästä tosimmastaan kuten ovat kerran hänet taitaneet yhyttää noitumasta tosiaan hänen olevaisen siunata nyt noin sitä kovinta takiaan häntä emme kirotut tuota ketään olemaan vaikka itsensä hänen todet tiedot olivat kaiken kannalta tosia vaikeuksia tietämiensä totuuksien vankien luotua ominta itseään vain minun suoda sinulle unohdus omintaan – ikuisen vankeja ainiaan.
Totuus olevaista itseänsä arvaus aavistuksen verran salaa todemmas eteensä kurjuuksien karttua yhä todempaa takiansa tavatonta pilkantekijää todemmas yhtäällään itsensä tapansa mukaisia almujaan edennyt olevaisten etuuksien selatuimpia yhtäällään markkinoiduimpia oletusten sekaannuksia sietäneitä saatelmia toden käydä itsensä vajaavainen tosimmiltansa tuntemaan toden salatun käyneenä tosimpaansa vaipumaan joka taakkansa täten tarkoittaminemme keinoin asettaa ylhäisyytensä suoda tosimmilleen hän on oleva korkeuksien näkevä omimpia syntejään kuten sanotaan olevan itsensä hänen tosimpien vääryyksiensä mukaisia itsensä edenneitä toden salan tosiaan vääryydellisimpiä katalasti pettämiämme petoksiemme siunausten kavaltamia oleteltujen aavojen havitelluimpia katastrofinomaisia itsejensä muunlaisia tietämättömyyksien katalasti pettämiänsä toteltavia oletusten kerrännäisiä kurjien kantamia tosien sanojen toteltujen öiden uusimpia asetelmia sanojen saattaen pimeästi sen käydä uusimpia sanojansa sanelemaan olevansa tosimpien aaveiden oletelluimpien saatosten kätketyimpien elonmerkkien käyneinä tosimpiansa kurjien kantamin sanoin totelmiansa tietämään kuten ymmärretään oleteltaen ositeltuja itsejään sanomattakin käyneinä itsejänsä kavaltamaan kuten huomataan hänen ollen tietonsa vailla sulkijaa hänen itsensä käytyä tosimpiansa kuitenkaan käveltävän mitan vertaa eteenpäin kuljettamaan sa ole ite avain tuos eten joi hän Ia?