Vääryys valheiden ymmärryksessä

Virheellinen ymmärrys on kaiken kärsimyksen tosin perusta itseänsä ominaisinta laatuaan silmällä pitäen kaikkiaan kovin vaivalloista syntyään, – usein kauhistellaan ja tätäkin varmasti hankalana sekä sitä-myöten itkujen kera saatellaan olevaan seuraillen läheisesti sidoksissa tapahtuvia vääryyksiään…

Kaiken sen kurjan omimmilleen virheellisiä ymmärtävät sanovatkin olevan ominaista rehelliselle käyttää nyt – eikö sinustakin? Kumma kyllä kaiken sen aikansa niin täysin helvetin heittämää kuin turhina vaivaavina roskina siitä vaan huitsin vitun helvettiin käymästä silmään – ole ruma vihattu vääriä aikojasi tiedä minä palaan tekemään tyhjiksi kaiken sen korkeuksien nähtäväksi asettamani ylistämisen suurine tekoineen!

Mahtava on voimani tietää tosinta salaa!

Heidän rehellisimpien varsin koomisesti mutta monesti vitsauksien pettymyksiksi turhaan sekä varsinkin ja erityisesti helvetin joukoin – ihmeteltäen tyhmien käyttävän tosiaankin ilmeisesti silkasta jumalankaipuustaan johtuen niin kovin paljon vaivaa jonkin tylsämielisen oikeutensa perustaksi…

Noine vaivaisine kärsimyksinensä edelleen asioitansa mahdottomasta vaikeuttaen yhä jalommiksi yrittelemine keinoineen rehdisti menetellen kaikkea sitä pilkkaa niin törkeästi sietäen vaikka sen minkä ikinä kauneinta on hän oikein saavuttaneena kuka tahansa paholainen milloin tahansa tekee tyhjäksi – kuin tuosta noin vain?

Kuin kiusatakseen ovat nämä pahan orjat käyneinä Jumalaansa ylistämään viimeiset kerrat nyt uskotelleet itseillensä kaiken tosimman täysin luonnostaan vallitsevan ylitse tosin vääryyksin puolustettujen Helvettien armeijoiden.

Heistä kuin Jumalan käskystä tämän mahdottomasti olettaen heitä kuin itse asiansa taipuvaisimpia virheitämme näinemme käyneinä tosimpiansa usein haastettuina kyseenalaistamaan omimpia asianmukaisia toimenpiteitämme kaiken kannalta helpottamaan yleisintä kovin typerien kärsijöiden vaivaa…

Hänen itsensä saavuttama tosi ymmärrys kavaltaa totuuden ominta itseään eivätkä valheensa erotu lainkaan uusimmista villityksistään käyneenä tapahtumien kulkuun näkemyksensä turvaamaan olematta vaivainen ollenkaan kuin emme ahdingossa olisi kuin ikuisuudet läpi lyhyiden elämiemme kärsineet.

Vääntävät nämä houkat suurina virheinään perusmuotoisiksi aina tietoisuutensa katsottaviksi kuin silmää välttäen iskeäkseen pakan alta viittä ässää pöytään työnseisauksen puolesta tosimpien taitteiden omimpien käänteiden ollessa asiaa – kun tajukankaan kuutamoa paistetaan on Ami ja kolme haikalaa ’vaan!

Näinemme ovat nämä sanattomIen hämmästyksien asioitansa saatellessa korkeuksien nähdä tekemänsä pahuuden mahtavaa mittaluokkaa toden hävityksen hirvittävän kauhistuttavine piirteineen – olla nyt kuolevaisen tuska itseänsä Jumalaa suurempaa…

Viisaana vältettäväksi siunattua hapanta tarinaa kuin voidakseen kerjätä käyneenä kirnuamaan – sanomattakin siedettäen suurenmoista varmasti jo hieman kateellista ihmistä takiansa taitein asettamassa tietänsä kohden itseänsä todellakin Salakavalaa Saatanaa!

Ami on Ainoata Nousevaa että ajatellaan!

Hänet itsenänsä Salakavalan Ensimmäisenä tunnetaan!

Kaikki Mestarit ovat tieltäni lankeava!

Joka suurin sanoin sekä virheettömässä ymmärryksessä asettelee vaivansa tieltänsä onneansa kavaltamatta on tosiaan hullumpi itseänsä käydä kuolevaisten Jumalaansa käsittämään…

Heidän uhrinsa oltua vähäinen oletetaan tyypin vielä keräilevän voimia jälleen palatakseen esittelemään käyvänsä pahemminkin järkeä haastamaan ihmeellisin jumalan keinoin kuin osuakseen tarkemmin vissiin sitten itse virittämiinsä ilmeisen julmiin ansoihin joista olisi hänen luullut tietävänkin käyneenä nyt tosiaankin ’sieluja kalastamaan’…

He mielestänsä oikeamielisyyden suurimmat lähettiläät ovatkin kaikeltansa asettuneina tosimmilleen totuutta jo hieman huolestuen sen vakavaluontoista pyrkimystään hyvään vailla tietoa paremmasta – kuin ollisi hyvä, hyveellisempi ja paras!

Täten meitä itseämme paremmat ovat hyvin kaikessa viisaudessaan käyneinä tosiaankin oikeaksi sekä oikeuksikseen asettelemaan kuten tavataan vähän jo villimmäksi käynyttä asiaamme varmasti jo todella pahasti väärin ymmärtää kovin hienonakaan – hyvänsä nähtäville kuinkas kauneinta kirkkoa täällä Saatanoilta varmoin menetelmin vartioidaan – nähdäksemme asettaen suurenmoista todellisinta ymmärrystään?

Symboli on wanha käydä Saatanan nyt itseänsä uskovaisille todentamaan sanotaankos ottivat uhrinsa ja maksavat verisesti jokaisen pyhää tosiasiassa etsineen uhrinsa kaikki kärsimykset täysimittaisesti ja kovimpien kaavojen mukaan – kuten tavataan ymmärtää?

Sanotaan olevan Saatana ja pahuus aikoinaan.

Eivät sanoin käännä tietämänsä tavan olin itsensä hänen tosin valas – yhä uudelleen mitenkään sanoakseni, tärskyvalas – muutenkaan noin päivä yöksi taita salaa tiensä aurinkoon olevansa kalaisan manan mainioin saavutus palavansa tules’ käyneenä silkasta pahuudestansa olevaista kuoppien ylitse hyppien tekijäänsä toden teoin kaikeltansa suojelemaan.

Katso yön päiväksi käännän.

Näin on määrätty unohdus.

Sanomansa tosi vapaus.

Ken’ vain itsensä minä tiedän.

Olevansa manan vanki saaliinaan.

Paholainen kaltoin todentaa asiaa.

Kenenkään ei sovi ketään ymmärtää.

Hänet oikeana tietäjänä aina tunnetaan.

Petturuus on wanha omia aikojaan.

Niittää huomisen viljaa taikoinaan.

Kaikeltaan hyvin itsestäänselvästi ollen esillä virheemme turhan paljon juhlitusti lopullisimpien loppujen kannalta täysin selvästi sekä vakavasti ymmärrystä vaativina Jumalasta olettamiani pitäväisimpiä arvauksiani…

Käsiteltäväksi lopulta kaiken loppuessa jäänee näille toisilleen kuinka kyseessä ovat olevaiset harmillisen varmankaltaiset itsenäisenkinoloiset luonnonmukaisuudet ja muut mysteereihin verhoutuneet toden salan kulkijat hekin kaikki tiedon piirissä…

Sana tekoa vastaan kuutamomurhaa kalpenemaan!

Vaivoin kovasti käyvät monten salaa itseiltäänkin täytyvän useimpien asioiden harmittavista tavoista osiansa kurjistua taas vääristämään todellisuutta edes hieman…

Sanotaankin lopullisimpien loppujen johtavan enimpään siitä kaikesta pahasta mitä missään on kohdattavissa sekä näinemme olevan tuomioiden mukaista hämärtää ymmärrystä koskien itsensä kärsimyksen lopullisimpia syntyperiä…

Käsittääkseni ovat minä sekä lopullinen pahuus jo sietämättömän köyhänä tosimmillaan käyneenä puijaamaan itsensä asiansa tahallisuutta kortensa juonensa nimenomaiseen kekoon – valehdeltuaan?

Saavuttaen varmasti meidän jokaisen aiheeseen kuinka olemme haitallisesti yhä uudestaan lainkaan hyvästä pyhästä piittaamatta sietäneet sitä wanhaa myrkkyä kuin halpa vesi käytyään vihdoin itse edes hieman tarvituksi – tosiaankaan!

Ymmärrettävissä on varma Jumalan taipumus hyväuskoiseen toiveajatteluun varmoina virheinänsä luullakseni hieman suuresti operaatioiden vaatimaa oleteltua hörhöyttänsä ja vikatikkejänsä suunnitelleenakin jo pahasti yhä suuremmin erehtyväisenä…

Varmasti käyneensä jo yhä suuremmin menestymään tappiokertymiensä vertailukelpoisuuttansa yhdistelemättä

olevansa mainio alunperin häviämään – sotansa omimmilleen kuten kaikista enkeleistä täten sanotaan?

Määrätyin tavoin odotusten mukaisesti Saatana, itsensä hän, käyneenä enkeliksi tekoineen olemaan kauneita tosia aikansa kuluksi mitään viettelemättä saati muutakaan viekasta viettääkseenkään menetellä nyt keskenään sairastamansa tyhmempi itseään…

Saatana kuin olemattakaan ei jälleen kerran olisikaan mitatonta taikaansa asettanut oikein itsekään, – taaskaan hänen itsensä omimman etsimänsä itsensä takiansa takaisin asiaan käytyään valheitta ymmärryksessä Jumalasta tietämäänsä asetellen kuin ei mitään…

Saatanalle tosimmillaan olisi tästäkään hänelle koskaan sanottu ikinä mitään tai lainkaan muutenkaan oikeastaan järkevästi saateltu todelliseen vaikein tavoin kaiken kannalta olennaiseen ymmärrykseensä…

Loppujen lopuksi sanotaan olevan ajaton itse kärsimässä toden luonnon ominta kärsimystä repäistä nyt näin kuin siivu kirjasta karkea järjen viipale leipänsä päältä tor-akoille viemistensä näin taittaa maittavimpia virheitänsä vietellä nyt noin oikeaa taikaa kuin kuoriaksensa yötä hiipisi vaivihkaa pimeää mieltä salaa kavaltaen yötä näin syödäkseen sitä hiipuvaa hyvää työtä…

Virheiden jo tosissaan mittaillen asiaansa veloitettavakseen yhä kauniimpana sekä tähän perustaen aatteensa mitä ikinä kauneis kois’kain seis oleva takas – viemänsä! Sanoin: sais hän laskun oleva ain noin kauhea valitella nousevan suurempi ymmärrys päättää nyt aikansa tulenkatkuiseen miinaan kuten aikansa lupaillaan tulevan oikea sota sitä karttamaan!

Seis valhe olette väärin kieltäneet!

Pysähtykää heti jokainen asia todistamaan!

Salakavala on kavaltava syntiensä vääryyksiä kuin taikansa taitaa asettua tänne oikeimmillaan…

Salakavala on käyneenä uskomaan – kuka tosiaankaan kannattaisi noin kuolemaa, ovat varmoin tietein osoittaneet mysteeri on mahtavampaa kuin mikään tai kukaan itsekseen…

Täten eläväisimpiä mysteereitä tosimpina palvotaan ollen varsin nokkelaa tästä teillekään tosiaan näinkään huomauttaa!

Surumielisenä asettuneena pesimään vailla sen suurempaa ymmärrystä jokaisen jalon tosimpia rehellisesti arvioituaan kirosi sen kaivatun mätämunan alimpaan helvettiiin tällänsä asettaen monneille kovan keksin!

No kuitenkaan ei kukaan ollutkaan hänen itsensä Saatanan kaiken turhan kärsineen pirulaisen wanhan petomaisen paholaisen sen taivaiden ainoan ja viimeisen kulkijan ja kaikkensa halki lentäneen suurenmoisen pedon kuin olisivat pilvet käypä matka kokea kaunista tulevan takiansa oleva etsimänsä…

Itsensä hänen johtamiensa vaikkakin näinä menetyksien aikoina harvoin täysin tosissaan selviytyneimpienkään omien helvettiensäkään kaikesta etsimänsä tosi toveri nämä kaihdetut tosimpia tietämiään käyneenä lainkaan itseänsä epäilyksiensä kynsiin antamaan, – tosiaankaan?

Tiedon piirissä yleisesti tiedetään virheellisten ymmärrysten sekä itsensä asiaintilan vakavaluontoinen useiden mielestä erottuvasti korkeampia voimia osoittava kyky yhdistyä merkit linjaten…

Merkityksenomaisesti tekeleitä virheellisiä ymmärryksiä todellisuuksien näin henkevästi meidän väärin ymmärrettyämme alkaneensa osoittamaan myös kuinka taas se piru walehtelee…

Osoittamaan erilaisina merkittävän tarkoituksenomaisina virhekäsityksinä  ymmärryksensä olevan tarkoitus merkitsevänä tuputtaen hyväänsä tietoisuuden itsensä kaiken näkevän ja kaiken tietävän määrä kokea viisautensa mainioimpia piirteitä…

Valikoituja palojansa nauttiessaan kuin omimpina saavutuksinaan usein kuin tarkoituksella asettuen tekemään naurettaviksi näiden mistään tietävien arvokkaaksi luonnehtimaansa kevyttä vapautta kärsiä vaikka kuinka!

Ovat jumalten sanat aiheeseen liittyen olleet monet vaan minullapa on vakavia pakkomielteitä edustaa itseäni omimmillani näineni vältellen suuresti väärinkäsityksiä liittyen esimerkiksi siihen kuinka yleensä koskaan ei riittävästi ymmärrä edes omia ajatelmiansa…

Saati edes kaikkine saatteineen ole mahdollista toisen asiaa käsittää ymmärrykseensä varsinkaan kun eivät niin kovin petollisina tunne edes itse itseään ja vastoin herkkien hienotunteisuuksien…

Täysin tavoittaen kaikkinemme näitä todellisuuksille luonnollisuuttaan omimpia jatkumoita kärsimyksen käytyä määrätyksi kaikille kasvavan – reitin jo pitkään kuljettua ajateltuna pimeyksiä ruokkien kuin varjojen syöttää kylmin käsin itseään suurinta petoa…

Hyvä suunnitelma siis nykyisin sietää tietoansa hämärtyä nyt jatkuvasti tai yhä uudestaan ymmärrykseltään sekä ovat monet ratkaisseet tulevansa tästä omimmillaan yhä saastaisemmasta alhaisuudesta käyvänsä nauttimaan…

Oikeaoppisen menetelmän nimissä voitaneen sanoa olevan vapaasti luonnehdittaviksi erityisen täysinäisesti vapaamielisiksi ja kokeilunhaluisiksi ihmiset itsejänsä mieltäen käyneet kaikkea suurinta saavutustaan vastaan todelliseen täysin mielettömään ja järjettömään salasotaan.

Asiaa itsekkäästi työstäen saavatkin ymmärryksiä hämärtymään ja sairaiksi vääristymään kaikenlaisen haitallisen vaikuttamisen rumimpiin keinoihin tosiaan turvautuen takiansa tosissaan totuudeksi käyneinä uhraamaan kaikkia valheita tekijöineen kaikkineen.

Sanotaan että valheet palaavat aina uhreilleen, kieltäen heitä olemasta kanssaan tai ovat käyneet jo kaavailemaan yhä uudesti luonnehditun vapahduksen – tiedon piiristä?

Valheet tosiaankin tapaavat osoittaa korostuvaa erottuvaisuutta tavassaan aina yhä uudestaan olla ikään kuin menneissä rehentelemässä suurella taakallaan – kuin heitä tulisi sen johdosta kutsua viisaammiksi kuin ovatkaan?

Näinemme voidaan sanoa kärsimyksen olevan varsinainen pahe tarkoitetun tietämämme salakalan mukaista esitelmänomaista vapahdusta syyttääksemme tosistansa…

Valheitten kauneaat tapansa aina palata sekä yhä uudestaan viihdyttäen toverillisina pahastaan johtuen käyneinä taas lohduttamaan palata nyt olemaan tulevan takia tosimmillaan juuri taas astuttuaan ymmärrystä hämärtämään sekä pimeyksiä asetellen korkeuksien koskaan mitenkään kajota nyt kuolevaan!

Valheiden jatkuvan paluun johtuen paljolti miellettäviksi tarkoittamistaan mieltymyksistänsä pahuuteen sekä kaikkeen väärään ja järkeillen olevan tavanmukaista täten osoittaa paremmuuttaan tylysti toisten kustannuksella…

Ovat näinemme jokaisen oikeamielisen kaikkien vihollisten tietämin tavoin nämä paholaiset ajattomuuksien kannalta omillaan kuten tapahtuvatkin täysin itsekseen vailla uhrejansa paastoamaan villejä tarinoita kertoakseen jälkipolville ihmeteltäviksi…

Tai muutenkaan, järki hoi? Herätys!

Olla nyt sitten noin uppo-tukoksissa tuluppa tekijäänsä kiitellen taiteilemaan toki tilikkasen tapaskuseksima aikaansa…?

Nämä paheelliset toverimme siis paholaiset joita valheiksi kutsutaan ovatkin siis omimmillaan osoittaen uskomatonta vahvaa tahtoaan…

Kuin jonakin helvetin armeijana osoittaa kurinalainen temppunsa viihdyttää oikeamielisiä suurin palveluksin sekä mitä mainioimmin kaskuinensa tosiaan viihdyttävine tapoinensa huvittaen suuresti…

Heitä paholaisina vain vähän oikeastaan ihmiset koskaan käyvätkään tutkimaan kuten tosissaan osataan asettaa ovat Saatanan voimat turhan suuria koetella lopullista mahtiaan!

Emmekös olekin. Taitavasti asettaneina.